Mitä omega-3-rasvahapot ovat ja miksi ne ovat tärkeitä?
Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei pysty valmistamaan itse riittävästi, joten ne on saatava ravinnosta. Sydänterveyden kannalta tärkeimmät omega-3-rasvahapot ovat EPA (eikosapentaeenihappo) ja DHA (dokosaheksaeenihappo), joita saa pääasiassa rasvaisesta kalasta. Kasviperäinen ALA (alfalinoleenihappo) on kolmas omega-3-rasvahappo, jota saa pellavansiemenistä, saksanpähkinöistä ja rypsiöljystä.
EPA:n ja DHA:n sydänvaikutuksista on vahvin tutkimusnäyttö. Elimistö voi muuntaa ALA:ta EPA:ksi ja DHA:ksi, mutta vain vähän – arviolta noin 5–15 % ALA:sta muuntuu näiksi rasvahapoiksi. Siksi kala tai muu suoraan EPA:ta ja DHA:ta sisältävä ravinto on tehokkain tapa saada niitä.
Lue myös: Ruokapäiväkirja · Pähkinät ja kolesteroli · Paljonko kuitua päivässä
Miten omega-3 vaikuttaa kolesteroliin ja triglyserideihin?
Omega-3:n selvin vaikutus kohdistuu triglyserideihin: suurina annoksina, 2–4 g EPA:ta ja DHA:ta päivässä, se voi alentaa triglyseridipitoisuutta 20–30 %. Tavallisesta ruokavaliosta saatavilla määrillä vaikutus on pienempi. Korkeat triglyseridit ovat itsenäinen sydänriskitekijä ja liittyvät usein matalaan HDL-kolesteroliin sekä metaboliseen oireyhtymään. Omega-3 voi myös nostaa hieman HDL-kolesterolia.
LDL-kolesteroliin omega-3:n vaikutus on vähäinen ja vaihteleva. Suurilla annoksilla LDL voi joillakin nousta hieman, toisilla se pysyy ennallaan tai laskee lievästi. Omega-3 näyttää lisäksi muuttavan LDL-hiukkasia suuremmiksi ja kevyemmiksi. Pienten, tiheiden LDL-hiukkasten on arveltu olevan valtimoille haitallisempia, mutta tämän muutoksen merkitys sydäntautiriskille on vielä epävarma.
Omega-3-rasvahapot voivat myös hillitä verisuonten tulehdusta. Krooninen, matala-asteinen tulehdus on yksi valtimotaudin eli ateroskleroosin taustatekijöistä. Elimistö muokkaa EPA:sta ja DHA:sta tulehdusta hillitseviä yhdisteitä, kuten resolviineja ja protektiineja.
Mistä saa omega-3-rasvahappoja?
Rasvainen kala on selvästi paras EPA:n ja DHA:n lähde. Lohessa, silakassa, sillissä, makrillissa ja sardiinissa on runsaasti valmiita omega-3-rasvahappoja. Kaksi noin 150 gramman annosta rasvaista kalaa viikossa kattaa käytännössä koko viikon EPA- ja DHA-tarpeen. Kotimainen silakka on edullinen valinta: 100 grammassa Itämeren silakkaa on noin 0,7 grammaa EPA:ta ja DHA:ta. Ruokavirasto kuitenkin suosittelee, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat syövät isoja (yli 17 cm) silakoita enintään 1–2 kertaa kuukaudessa niiden dioksiinipitoisuuden vuoksi.
Kasviperäisiä omega-3-lähteitä ovat pellavansiemenet, chiansiemenet, saksanpähkinät ja rypsiöljy. Niissä on ALA-rasvahappoa, joka kuuluu monipuoliseen ruokavalioon, mutta se ei korvaa kalan EPA:ta ja DHA:ta. Kasvisruokavaliota noudattaville on saatavilla myös merilevästä valmistettuja EPA- ja DHA-lisäravinteita – levästä myös kala saa omat omega-3-rasvahapponsa.
Kalaöljykapselit ovat helppo tapa varmistaa omega-3-saanti, jos syöt kalaa vähän. Valmisteiden EPA- ja DHA-määrät vaihtelevat, joten tarkista pakkauksesta, paljonko niitä on päiväannoksessa. Nestemäinen kalaöljy on usein kapseleita edullisempaa.
Kuinka paljon omega-3:a tarvitaan päivässä?
Sydänterveyden ylläpitoon suositellaan yleisesti 250–500 mg EPA:ta ja DHA:ta päivässä. Määrä vastaa kahta rasvaisen kalan ateriaa viikossa. Suomalaiset ravitsemussuositukset neuvovat syömään kalaa 2–3 kertaa viikossa eri lajeja vaihdellen.
Kohonneiden triglyseridien hoidossa käytetään suurempia annoksia, tyypillisesti 2–4 grammaa EPA:ta ja DHA:ta päivässä. Ne ovat lääkeannoksia, eikä niihin pidä ryhtyä ilman lääkärin arviota. Omega-3-valmisteita voidaan käyttää myös sydäninfarktin jälkeen osana hoitoa, mutta silloinkin päätös tehdään lääkärin kanssa.
Jos harkitset kalaöljylisää ja käytät verenohennuslääkettä, keskustele asiasta ensin lääkärin tai farmaseutin kanssa. Omega-3-rasvahapot voivat hieman heikentää veren hyytymistä, ja yhdessä antikoagulanttihoidon kanssa vaikutus voi voimistua.
Miten omega-3 sopii kolesterolia alentavaan ruokavalioon?
Omega-3 toimii parhaiten osana laajempaa sydänystävällistä ruokavaliota. Välimeren ruokavalio, jossa yhdistyvät rasvainen kala, oliiviöljy, pähkinät, palkokasvit ja runsaasti kasviksia, on yksi parhaiten tutkituista sydänterveyttä tukevista ruokavaliomalleista. Kala on siinä keskeinen, mutta hyöty syntyy kokonaisuudesta. Lue lisää omega-3:n hyödyistä, lähteistä ja päivittäisestä tarpeesta.
LDL-kolesterolin kannalta tärkeimmät muutokset ovat tyydyttyneen rasvan vähentäminen, kuidun lisääminen ja pitkälle jalostettujen tuotteiden korvaaminen vähemmän käsitellyillä ruoilla. Yksittäinen ravintoaine auttaa, mutta pysyvät tulokset syntyvät arjen ruokatottumuksista. Tutustu kolesterolin alentamisen kokonaiskuvaan, jossa omega-3 yhdistyy muihin tutkittuihin keinoihin.
Saura-sovelluksen ruokapäiväkirjasta näet, kuinka usein rasvaista kalaa oikeasti päätyy lautasellesi, ja kuvatusta ateriasta saat arvion sen kaloreista, proteiinista ja rasvan laadusta. Sen avulla on helpompi tehdä pieniä muutoksia, esimerkiksi vaihtaa yksi liha-ateria viikossa kala-ateriaan. Katso myös lohen ravintoarvot – 150 gramman lohiannoksessa on noin 1,7 g EPA:ta ja DHA:ta, mikä vastaa suunnilleen viikon tarvetta 250 mg:n päivittäisellä viitearvolla.
LDL-kolesterolia omega-3:a selvemmin laskevat esimerkiksi pähkinät ja kauran beetaglukaani. Jos LDL-arvon rinnalla mietityttää myös triglyseridiarvo, omega-3 vaikuttaa juuri siihen. Tulehdusta kuvaa puolestaan herkkä CRP-arvo, johon omega-3:n vaikutusta on myös tutkittu.