Triglyseridit mitataan samassa verikokeessa kuin kolesteroliarvot.
Triglyseridit ovat veren rasvoja, joihin elimistö varastoi ylimääräistä energiaa. Ne ovat koholla, kun paastoarvo on 1,7 mmol/l tai enemmän. Arvoa nostavat etenkin alkoholi, runsas sokeri, ylipaino ja tyypin 2 diabetes, ja se laskee usein nopeasti, kun elintapoja muutetaan.
Kirjoittanut: Tatu Koivisto
Päivitetty: 18.10.2026
Triglyseridit mitataan samassa verikokeessa kuin kolesteroliarvot.
Triglyseridit ovat elimistön tärkein rasvojen varastomuoto. Kun saat ravinnosta enemmän energiaa kuin kulutat, ylimäärä varastoituu triglyserideinä rasvakudokseen. Veressä triglyseridejä kuljettavat lähinnä VLDL-hiukkaset ja aterian jälkeen kylomikronit.
Veren triglyseridiarvo vaihtelee päivän mittaan ja nousee aterian jälkeen. Muutos on kuitenkin pieni: Käypä hoito -suosituksen mukaan ateria nostaa triglyseridejä keskimäärin noin 0,3 mmol/l, joten ne voidaan yleensä mitata ilman paastoa. Raja 1,7 mmol/l on määritetty paastoarvolle, ja jos ei-paastonäytteen arvo on yli 5 mmol/l, suositellaan paastonäytettä.
Kohonneet triglyseridit liittyvät suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin, etenkin kun myös HDL-kolesteroli on matala ja muut rasva-arvot epäedulliset.
Korkeat triglyseridit esiintyvät usein yhdessä rasvamaksan, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen kanssa. Hyvin korkeat arvot, etenkin yli 10 mmol/l, suurentavat myös akuutin haimatulehduksen riskiä.
Triglyseridiarvoja tarkastellaan yhdessä muiden rasva-arvojen, kuten LDL- ja HDL-kolesterolin, kanssa. Korkeat triglyseridit nostavat myös kokonaiskolesteroliarvoa, koska triglyseridejä kuljettavat VLDL-hiukkaset sisältävät myös kolesterolia. Siksi Käypä hoito suosittaa hypertriglyseridemiassa riskin arviointiin ei-HDL-kolesterolia.
Käypä hoito -suosituksen mukaan triglyseridit ovat suurentuneet, kun paastoarvo on 1,7 mmol/l tai enemmän. Tarkempi jako noudattaa Yhdysvaltain sydänjärjestön (AHA) luokittelua. Jos arvosi ylittää tavoitteen, lue tarkempi opas korkeista triglyserideistä.
| Luokitus | Arvo (mmol/l) | Toimenpide |
|---|---|---|
| Tavoite | alle 1,7 | Ei toimenpiteitä |
| Lievästi koholla | 1,7–2,2 | Elintapamuutokset |
| Kohonnut | 2,3–5,6 | Elintavat + lääkärin arvio |
| Huomattavasti kohonnut | yli 5,6 | Lääkärin arvio; haimatulehduksen riski kasvaa, etenkin yli 10 mmol/l |
Triglyseridit kuuluvat tavalliseen lipidiprofiiliin LDL-, HDL- ja kokonaiskolesterolin ohella. Ne reagoivat elintapamuutoksiin nopeammin kuin kolesteroliarvot: kun alkoholia ja sokeria vähennetään, arvo laskee usein selvästi jo muutamassa viikossa.
Triglyseridiarvo vaihtelee päivästä toiseen enemmän kuin LDL- ja HDL-kolesteroli, joten yksittäinen poikkeava tulos ei välttämättä kerro pysyvästä ongelmasta. Käypä hoito -suosituksen mukaan dyslipidemian diagnoosi perustetaan yleensä kahteen eri päivinä otettuun näytteeseen.
Ruokavaliossa tehokkainta on vähentää lisättyä sokeria, sokerisia juomia ja valkoisia viljatuotteita. Omega-3-rasvahapot laskevat triglyseridejä, mutta noin 20–30 %:n lasku edellyttää lääkeannoksia (noin 4 g EPA:ta ja DHA:ta päivässä), joita käytetään vain lääkärin ohjeella. Rasvainen kala kahdesti viikossa on silti hyvä osa ruokavaliota.
Säännöllinen liikunta laskee triglyseridejä, koska se lisää rasvan käyttöä energiaksi ja parantaa insuliiniherkkyyttä. Sekä kestävyysliikunta että lihaskuntoharjoittelu ovat hyödyllisiä.
Ylipaino nostaa usein triglyseridejä, ja jo 5–10 %:n painonpudotus voi laskea niitä selvästi. Alkoholin vähentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista, sillä alkoholi nostaa triglyseridejä voimakkaasti.
Säännöllinen ateriarytmi auttaa monia välttämään napostelua ja suuria iltaruokailuja, mikä tukee painonhallintaa ja sitä kautta triglyseridiarvoja.
Triglyseridit ovat osa laajempaa rasva-aineenvaihduntaa, joten nämä keinot kannattaa yhdistää muihin rasva-arvoja parantaviin valintoihin. Lue opas kolesterolin alentamiseen, johon on koottu ruokavalion, liikunnan ja painonhallinnan keinot.
Triglyseridit mitataan samassa kolesterolin verikokeessa kuin LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja kokonaiskolesteroli. Paastoa ei yleensä tarvita, ellei laboratorio sitä pyydä. Kun teet elintapamuutoksia, uusintamittaus 1–3 kuukauden kuluttua näyttää niiden vaikutuksen.