Tummassa suklaassa, jossa on 80 % kaakaota, on 556 kcal, 24 g sokeria, 40,9 g rasvaa ja 10,9 g kuitua per 100 g (THL Fineli). Yksi 10 g:n pala sisältää noin 56 kcal ja 2,4 g sokeria; tavallisessa tummassa suklaassa sokeria on kaksinkertaisesti, 50 g per 100 g.
Tummassa 80 %:n suklaassa on 556 kcal per 100 g, ja yksi 10 g:n pala sisältää noin 56 kcal. Energiasta noin kaksi kolmasosaa tulee kaakaovoin rasvasta ja loput sokerista sekä kaakaomassan hiilihydraateista. Suklaa on siis yksi energiatiheimmistä herkuista, mutta tavallinen annos on pieni.
| Annos | Paino | Kalorit |
|---|---|---|
| 1 pala | ~10 g | ~56 kcal |
| 2 palaa | ~20 g | ~111 kcal |
| Puolikas levy | ~50 g | ~278 kcal |
| Koko levy | 100 g | 556 kcal |
Lue myös: Ruokapäiväkirja · Jäätelön ravintoarvot · Vähäkalorinen ruoka
| Ravintoaine | Määrä / 100 g |
|---|---|
| Energia | 556 kcal |
| Proteiini | 7,8 g |
| Hiilihydraatit | 35 g |
| – josta sokereita | 24,0 g |
| Rasva | 40,9 g |
| – josta tyydyttynyttä | 22,9 g |
| Kuitu | 10,9 g |
| Magnesium | 260 mg |
| Rauta | 5,5 mg |
| Sinkki | 3,5 mg |
Tumma suklaa on yllättävän hyvä magnesiumin lähde (260 mg / 100 g) ja sisältää myös rautaa ja kuitua. Pieni annos ei kuitenkaan kata päivän tarvetta: pala tuo noin 26 mg magnesiumia eli alle 10 % suosituksesta.
Kaloreissa erot ovat pieniä, mutta sokerissa suuria. Mitä korkeampi kaakaoprosentti, sitä vähemmän sokeria ja sitä enemmän kuitua, magnesiumia ja kaakaon flavanoleja. Arvot ovat THL:n Fineli-tietokannasta; Finelin tavallinen tumma suklaa on kaakaopitoisuudeltaan miedompaa, joten siinä on yhtä paljon sokeria kuin maitosuklaassa.
| Suklaa | Kalorit / 100 g | Sokeri | Rasva |
|---|---|---|---|
| Tumma suklaa 80 % | 556 kcal | 24,0 g | 40,9 g |
| Tumma suklaa, tavallinen | 521 kcal | 50,4 g | 31,0 g |
| Maitosuklaa | 538 kcal | 49,8 g | 33,0 g |
| Valkosuklaa | 557 kcal | 49,0 g | 35,0 g |
Suklaan rasva on kaakaovoita, jossa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa (22,9 g per 100 g 80 %:n suklaassa). Siitä yli puolet on steariinihappoa, joka ei nosta LDL-kolesterolia yhtä paljon kuin muut tyydyttyneet rasvahapot. Silti suklaa on kovan rasvan lähde, ja suuret määrät kerryttävät energiaa nopeasti.
Kaakaon flavanoleilla on tutkimuksissa havaittu pieniä myönteisiä vaikutuksia verisuonten toimintaan, mutta näyttö ei riitä suosittelemaan suklaata terveyden vuoksi. Jos tavoitteena on kolesterolin alentaminen, paras keino on pitää annos 1–2 palassa ja saada pehmeää rasvaa esimerkiksi pähkinöistä. Katso myös, mitkä ruoka-aineet vaikuttavat kolesteroliin eniten.
Pala tai kaksi (10–20 g) päivässä sopii useimmille osana terveellistä ruokavaliota. Suklaa toimii parhaiten yhdessä hedelmän, marjojen tai pähkinöiden kanssa, jolloin annos täyttää paremmin. Lisää ideoita löydät terveellisistä herkuista ja vähäkalorisista herkuista.
Laske päivän energiantarpeesi kalorilaskurilla ja kirjaa herkut ruokapäiväkirjaan – näin näet, kuinka suuren osan päivästä pala suklaata oikeasti vie.
Artikkelin ravintoarvot ja saantisuositukset perustuvat ensisijaisesti suomalaisiin ja pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin sekä THL:n Fineli-tietokantaan. Sisältö on yleistä ravitsemustietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllistä arviota.
Kansallinen tietolähde ruoka-aineiden ravintosisällölle ja ravintoainemäärille.
Kansalliset suositukset ravintoaineiden saannista, ruokavalion laadusta ja eri väestöryhmien ruokasuosituksista.
Käytännön ohjeet pehmeän ja kovan rasvan erottamiseen sekä rasvan laadun vaikutukseen veren kolesteroliin.
Seuraa syömistäsi ruokapäiväkirjan avulla
184 kcal/100 g, pallo 110 kcal, sokeri 17 g
Metsämustikka: 65 kcal/100 g, 60 g noin 39 kcal, kuitu 3,3 g
15 täyttävää ja energiatiheydeltään maltillista ateriaa
15 makeaa ja suolaista kevyempää herkkuideaa
20 vähärasvaista ruokaa ja rasvan laatu
37 kcal/100 g ja noin 7 g hiilihydraattia
74 kcal/100 g, sokeri ja annoskoot